Punaisen hiekan keskelta terve!

(Ja nain alkuun taytyy sanoa, etta taman blogin ulkoasuhan on talla hetkella todella tyylitelty ja persoonallinen, I know. Yritettiin muuttaa banneria, mut se ei oikein luonnistunut heti alkuunsa, kirjaston kone on hidas kakka ja muutenki alkoi arsyttaa, niin tuo on nyt tuossa jonkun aikaa, ni!)

Muutettiin siis meidän yhteiskämpästä pois. Asunnossa on kerinnyt asumaan monenmonta aikaisempaa työntekijää, joista jokainen on jättänyt varmasti jotain jälkeensä. Ja sen todella huomasi tavaramäärästä. Kaapit pursusi turhia rättejä ja romppeita, että jätesäkkien kanssa sai olla viskomassa kamaa menemään. Yhdestä kaapista löytyi esimerkiksi ihanat siniset GLITTERSHORTSIT <3 ja kaivosmiehen likainen työtakki (juu). Kahden lava-auton voimin muutettiin kamat meidän tuleviin sillipurkkeihin. Ei vaan, tykkään kyllä tosi paljon asua taas yksin pitkästä aikaa. Kun kuusi kuukautta on jakanut hostellihuoneita 5-15 muun kanssa, niin johan on mukavaa, kun on OMA HUONE. Luksusta. Ja tosi kiva, että nämä huoneet on uusia. Sänky, peitot, lakanat, tv... kaikki uutta ja kaikki pelittää. Yhteisinä tiloina meillä on baarin vanhaan ravintolapuoleen rakennettu keittiö/olkkari. Siellä nyt vielä on jos jonkinlaista remonttia meneillään, ettei siellä hirveästi ole jaksanut hengailla.

Voisin kertoa vahän Newmanista yleisesti. Suurinosa asukkaista saa suoraan tai valillisesti elantonsa kaivostoiminnasta. Uutta rakennetaan jatkuvasti vastaamaan jatkuvasti kasvavaa pulaa asunnoista. Taalla asuu kuulemma vakituisesti n. 4000 asukasta, jotain 2000-3000 käy täällä vain töissä jostain muualta, monesti Perthista. Meidän pomo sanoi kärjistäen, että monilla miehillä on semmonen asenne, että Newmanissa voi tehdä mitä haluaa. Onhan se niin kaukana oikeasti kodista, perheistä ja tyttöystävistä. Vähän samanlaista ilmapiiriä siis ku mitä Gladstonessa. Mutta monesti näillä ulkopaikkakuntalaisilla työntekijöillä on yksi viikko aamuvuoroa (06.00-18.00), seuraava viikko iltavuoroa (18.00-06.00) ja sitten kolmas viikko lomaa, jolloin ne lentää kotiin. Kuka Perthiin, kuka Sydneyyn. Koska niillä jos jollain on rahaa. Sitä on köyhän suomalaisen vaikea ees kuvitella minkälaisilla palkoilla nämä täällä työtään tekee. Suomen lääkärinpalkkakin kalpenee näiden tienestien rinnalla. Se on monelle miehelle kuin lottovoitto, jos ne pääsee töihin kaivoksille. Mistään ei tartte ite maksaa, ei asumisesta, ei mistään.

Mä en oikein tiedä mitä mieltä mun pitäis olla aboriginaaleista. Ne harvemmin on ollut ystävällisiä, mutta onko se ihmekään, jos tuntevat vielä katkeruutta valkoiselle väestölle. Ekoja kertoja kun kuultiin Queenslandissa jonkun puhuvan siitä kuinka "aboriginaalit ei kestä viinaa, se ei vaan sovi niille", ajateltiin, että se on kyseisen henkilön oma henkilökohtainen mielipide. Mutta kyllä sitä tunnutaan enemmänkin pidettävän jonkinlaisena faktana täälläpäin. Newmanin lähistöllä elää aboriginaaliyhteisö, jonka takia Newmanin poliisi on esimerkiksi säätänyt tuon aikaisemmin mainitsemani säännön alkoholinmyymisestä. Siis että pullokaupoista ei saa myydä alkoholia asiakkaille, jotka eivät saavu autolla. Monesti aboriginaalit tulevatkin sitten viinaostoksille taksilla. Oon ollut todistamassa parikin kertaa meidän pomon isäpuolen (joka on välillä aika pahakin suustaan) ja aboriginaalien välistä huutelua. Ekan viikon aikana (kun olin töissä pullokaupassa) yksi aboriginaali pyysi, että soittaisin hänelle taksin. Niin tein, mutta meidän pomon isäpuoli tuli kohta sanomaan, ettei "meidän tartte noille soitella takseja". Kohta ne riitelivät jo kovaäänisesti, aboriginaalit lähtivät pois paikalta ja pomon isäpuoli antoi mulle ohjeeksi, että "jos ne vielä tulee niin käske niitten painua v*****n". Tällaista siis täällä.

Mutta on kyllä niin muuttunut kuva aboriginaaleista. Jotenkin mulla oli vähän ruusuinen kuva niiden asemasta. Että vähän hienoa, että on olemassa vielä noita alkuperäisasukkaita, ne on säilyttänyt omia perinteitään jne.". Nyt huomaa, kuinka huonosti ne on sopeutunut valtaväestön pariin. Ne on enemmänkin semmonen joukko, joka voi tosi huonosti, mutta jotka eivät itse osaa auttaa itseään. Meidän pomo kertoi, että Newmanin aboriginaaliyhteisössä on vain jotain viisi perhettä, vaikka ihmisiä on se joku pari sataa. Ei ole tavatonta, että 12-vuotiaat tytöt ovat raskaana, kun isät on ne raiskannu. Vanhemmat ryyppäävät joka päivä, koska ei ole muutakaan. Juttelin pitkään yhden asiakkaan kanssa, ja hän kertoi, että jos joskus joku nuori lähtee yhteisöstä, niin se ei taatusti sinne palaa, kun on nähnyt muutakin ja saanut perspektiiviä asioihin.

Perjantai on ehdottomasti meidän isoin ilta. Newmanissa "kaikki" tulee silloin meidän baariin, kun taas lauantaina kaikki on Newman Clubilla. Väkeä on ku pipoa ja koko illan on kiirus. Viime perjantai ei päättynyt kovin hyvin. Yhdentoista aikaan muutamalle miehelle tuli riitaa, joka yltyi kunnon joukkotappeluksi. Laseja särkyi, taulutelkkari oli tippua seinältä, pöytiä kaatui... Kunnon sekasorto päällä. Hetken aikaa sitä vaan tapitti siinä, että mitä hittoa tästä seuraa. Soitin poliisit, ja onneksi ne tuli pian paikalle. Työkaverin mukaan ihan normikamaa nämä tappelut täällä, mutta kuulemma isoin, mitä hän oli nähnyt.

Matkustaessa tulee tavanneeksi ihmisiä monista maista. En nyt haluaisi määrittää mitään kansallisuutta tietynlaiseksi, mutta yllättävän paljon brittiläiset on saanut taavoillaan mun kulmakarvoja koholle. Yleensä tavat liittyeen yleiseen hygieniaan tms :D Kyllä niitä varmasti siistejäkin brittejä on! Me nyt ollaan satuttu törmäämään vähän toisenlaisiin ja tyydytään kommentoimaan havaintojamme yleensä vain sanoilla "no se on britti". Pakko kertoa nyt yksi esimerkki tästä meidän työporukasta, johon kuuluu yksi brittimies. Oli lauantai-ilta töissä. Jos iskee nälkä, me voidaan ostaa ruokaa keittiöltä - siis niitä samoja annoksia, mitä asiakkaillekin myydään. Tämä mies söi kesken vuoron siinä pastaa ja tarjos sitä mulle, Marille ja yhdelle toisellekin tytölle, koska oli kuulemma jo niin täynnä. Mehän sitä kanssa syötiin siinä, ja oli hyvää jes. Tiskille saapuu asiakas, pyyhin suupielet ja menen palvelemaan. Asiakas kysyy, että hän pyysi tätä yhtä baarimikkoa laittamaan tämän jäljellejääneen pastan take-away-astiaan. Vielä pastanmaku suussa kysyn sitten tältä brittimieheltä, että minne se laittoi sen. Se sanoo, että se oli jonkun aikaa tuossa baaritiskillä, nyt se on kadonnut, ehkä joku on ottanut sen. Katson tyhjää baaritiskiä ja muutaman metrin päässä olevaa take away -laatikossa olevaa pastaa. Ei vit...ei voi olla. EI VOI OLLA. Ei mitä perkelettä. Annettiin asiakkaalle ilmainen olut, ja tämän poistuttua rikospaikalta, menen kysymään pääkokilta, että onko ne tehnyt tälle brittimiehelle tänään pastaa. Pudistelevat päitään, jolloin meidän työkaveri käy hakemassa meidän pomon selvittämään mitä helvettiä täällä tapahtuu. Pomon kyselyihin mies vastaa, ettei muista, ehkä hänkin on voinut nakata sen roskiin tuosta tiskiltä, ei muista sitten yhtään. Kohta hän osoittaakin yhtä roskista ja sieltä löytyy roskien seasta muovirasia ja ruonjäänteet. Pomo jättää asian sikseen, mutta mun on pakko mennä vielä sanomaan sille, että ymmärsihän se, että kyse on edelleen siitä yhdestä ja samasta laatikosta pastaa, sillä tämän birttimiehen syömä annos on kadonnut pöydältä, vaikka just muutama minuutti sitten oltiin sitä porukalla syöty. ETTÄ SIIS MITÄ HELVETTIÄ. Ihan oma asia, jos kokee tarpeelliseksi alkaa syömään helvetti jonkun randomasiakkaan ruoantähteitä (hyi stana), mutta että vielä tarjoaa meille muillekin samaa ruokaa omanaan. EI MENE KAALIIN YYYYYYYYYYYH. Siis koko kuvio oli vaan niin absurdi, etten vastaavaan ole törmännyt.

Pakko kertoa tyypistä vielä lisää (sitä mukaa kun uusia juttuja ilmaantuu :D ). Tämän tyypin moraalintaju ei kohtaa omaani. Oltiin pullokaupassa molemmat töissä, kun yksi miesasiakas ostaa laatikon olutta, ojentaa rahat brittimiehelle ja lähtee. Kohta tämä tajuaa, että tuo mies oli antanut kolme dollaria liian vähän. No kohta tulee eräs aboriginaalinainen lastensa kanssa, ostavat limpparit ja lähtevät. Kohta tämä brittimies naureskelee ylpeänä, että sai taas kassan balanssiin. Mä olin että hä, kuinka niin. No kuulemma hän oli ylirahastanut sen menetetyn kolme dollaria tältä toiselta asiakkaalta. Mä en ollut uskoa korviani. Kyse on vaan kolmesta dollarista, mutta VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ. Mä sanoin sitten sille pöyristyneenä, että ei se voi varastaa toisilta asiakkailta, jos meillä ei kassa täsmää. Hänen mielestään se ei ollut varastamista ("Enhän minä siinä varasta, ei se raha mulle tule, mutta minä olen vastuussa siitä että kassa täsmää") ja hetken väiteltyämme ehdotti jopa, että kysytään meidän pomolta (!!) mitä mieltä se on asiasta. No mennään vaan. Niin se kertoi asiasta naureskellen omaa nokkeluuttaan. Pomo tyytyi hymähtämään ja sanomaan, että ensi kerralla älä välitä, jos kassasta puuttuu muutama hassu dollari. Hitto mun mielestä tyyppi olisi ansainnut saarnan yleisestä oikeudenmukaisuudesta ja palautuksen maanpinnalle. Jos joku varastaa sulta auton, niin ei se tarkoita, että on oikein ottaa jonkun toisen auto. Kärjistetysti. Ja kun tämä ei ole eka kerta. Mari kertoi, että yksi ilta baarin puolella, happy hourin aikaan, yksi mies oli antanut liikaa rahaa (normaalisti oluet olis maksanut 29 dollaria, nyt happy hourin aikaan 19). Mies antoi tottuneesti 30 dollaria seteleinä, joista tämä brittimies antaa pokkana takaisin yhden dollarin ja ehdottaa Marille myöhemmin, että "jaetaan tää kymppi, tuo mies antoi liikaa rahaa". Mari oli sanonut, ettei ole kiinnostunut jakamaan sitä, pidä hyvänäs.

Näihinn tunnelmiin!

P.S. Lupaan ottaa ihan kohta kuvia niin pirusti kaikesta. Nyt oon ollu vaha laiska.

Karoliina