LCMDF - Take me to the mountains

On aivan ihanaa mennä nukkumaan aikaisin. Tänne hostelliin tulon jälkeen ollaan oltu vain yksi ilta juomatta, ja tällainen ryyppäystahti käy kyllä ainakin mun kunnon päälle. Suomessa kun jaksoin vaivautua moiseen hommaan ehkä kerran kaksi kuukaudessa, jos silloinkaan. Mutta aika nopeasti sitä oppi rytmiin :D Laskin, että mulla on mennyt juomiseen yhteensä rahaa euroissa jotain 14 euroa. Kiitos goon, huono viinapää ja ilmaiset drinkkiliput. Mutta tosiaan, ihanaa: kello on 21.36 ja seuraavana vuorossa on tuon viettelevän ihanan viinin sijaan hampaidenpesu. Me likey. 

Sain tänään tonnikalatölkin auki ilman isompia taisteluja (me so proud!). Tölkinavaaja on täällä ihan ihmeellinen kapistus, jonka käytössä jouduin pyytämään ekalla kerralla apua. Olo oli hyvin vaaleaverikkömäinen: "Oh excuse me, could you help me (hihi), we don't have these in Finland and I really don't know how to use this (hihi)". Vasta myöhemmin aloin miettimään, että olisi ehkä pitänyt alleviivata, että meillä on siis erilaisia tölkinavaajia. Sille jätkälle saattoi jäädä vähän askeettinen kuva Suomesta, jossa ei joko ole säilyketölkkejä tai sitten ne avataan kirveellä tai jotain. 

Ollaan tässä monen päivän aikana käyty tulevaisuuskeskusteluja. Eli siis, että mihin ilmansuuntaan lähettäisiin jatkamaan. Ollaan katottu netistä lentolippujen hintoja, mutta päädyttiin hankkimaan kuitenkin bussilippu Brisbaneen. Eipä paljon auta etukäteen suunnitella, sillä kun poistuttiin matkatoimistosta meillä oli kädessä hop-on-hop-off-lippu ihan Cairnsiin asti. Eletään nyt kyllä aika fiiliksellä vaan näköjään. Eli seuraavat kolme kuukautta nyt ainakin matkataan pikku hiljaa kohti pohjoista (jos kiirus tulee niin 30 dollarilla sen voi pidentää 6 kk lipuksi). Säiden puolesta olisi ehkä järkevämpää kulkea itärannikkoa pohjoisesta etelään, mutta lentoliput Cairnsiin on ainakin näin lyhyellä aikataululla törkykalliita. Torstai-perjantai välinen yö nukutaan siis bussissa ja eka pysäkki on Byron Bay, jossa ollaan neljä yötä. Jei! :)))

Yks päivä käytiin Blue Mountainssilla (meen päivissä ihan sekasin, kun viikonpäivät ei paljon eroa viikonlopusta, ollaan vähä lomalla). Sydneysta Katoombaan on kahden tunnin junamatka. Ja se todellakin on vaivansa väärti. Maisemat oli kyllä niin upeet. Kuuluisin paikka Blue Mountainssilla on The Three Sisters.

Yhden sisaren juurelle johti jyrkät portaat ja meitä vähän hirvitti. Tuli puristettua kaidetta kyllä kaikilla voimilla.

Käveltiin vaellusreittiä joku päälle pari tuntia ja otettiin tuhottomasti valokuvia. Järkkärikameralle olis ollut käyttöä, sillä nää pokkarikuvat ei oikein anna oikeutta noille maisemille.

 

Katoomba oli söpö pieni kylä, käveltiin juna-asemalle eri reittiä läpi asuinalueiden. Söpöjä taloja ja paljon kukkia.

Junamatka meni osittain nukkuessa. Väsytti ja nälätti. Oli ihana päästä hostellille syömään ja painua nukkumaan.

Tykkään tän meidän tänhetkisen hostellin kattotasanteesta tosi paljon. Kuulemma monella hostellilla täällä ei edes ole rooftopia. En ymmärrä miten onnistuttiin valita tää hostelli ja miks tää on näin halpa. Iltaisin näkymä kaupunkiin on ihan mieletön. Täältä näkee jopa ooppetalon ja Harbour Bridgen. Eilen Darling Harbourissa oli ilotulitus. Joka ei oikein näkynyt yhden väliin jääneen rakennuksen takia. Kuulin ilotulituksen, kuulosti tosi hienolta. Mutta eniveis. Tykkään Sydneysta jotenkin enemmän pimeällä. Kaikkialla on vaan niin nättiä. Nämä kaksi viikkoa Sydneyssa on mennyt ihan helkkarin nopeasti, ettei voi käsittää. Kiitos rakkahin Mari, on ollut tosi kivaa =)

Yhtenä iltana olin jopa keskustassa yksinään (joo joo äiti, olen yhä elossa). En tiedä oliko turvallisuudentunne kuinka keinotekoinen, mutta oli tosi mukava käveleskellä rauhassa ja fiilistellä kaupunkitunnelmaa. Hyde Parkissa oli valokuvanäyttely.

 

 

Kyllä mä vaan tykkäsin tästä kaupungista, vaikka maalaisjuntti olenkin.

Karo