Reissu vol 2

Vielä Ausseissa ollessamme suunnittelimme Marin ja Saksa-Simonin kanssa visiittiä Uuteen-Seelantiin. Siinä vaiheessa siellä olisi kuitenkin ollut tosi kylymää (eikä me oltais kehattu palata Suomeen/Saksaan kalkkilaivan kapteeneina), vaihdettiin määränpääksi Bali. Mikä olikin ihan mahtijuttu. Sovittiin, että Uusi-Seelanti saa jäädä seuraavaan reissuun. Ja mitäpä sitä puhumaan, jos ei asioita toteuta! 9.12. lähtee lentokone ensin kohti Tokiota ja viiden päivän jälkeen kohti Aucklandia.

Ajankohta on otollinen, sillä valmistuttiin tässä joulun alla optometristeiksi (tai no, valmistujaiset vasta 20.12...), joten pieni paussi ja palkinto tulee toden teolla tarpeeseen. Koko syksyn ovat nämä Bonus- ja Plussa-sankarit piippaillu maitotölkkejä menemään, mutta tokikin olisi vallan mainiota jos jotain työntynkääkin löytyisi jostain. Omalla kohdalla maassa työllistymistä saattaa toki haitata se, että viivyn vain kolmisen kuukautta - vähän turhan lyhyt aika, jos meinaa sekä reissata että olla töissä. Mari taas aikoo viipyä niin kauan kun siltä tuntuu ja tekemistä riittää :)

Reissuun lähtö jännittää aika paljon. Ei ihan yhtä paljon kun viimeksi, mutta tarpeeksi. On mahtavaa lähteä, mutta päällimmäisenä tällä hetkellä on suretus siitä, että jättää Suomeen tärkeän ihmisen. Tokikin iloista on se, että mulle myönnetään varmaan jonkin sortin Vuoden Tyttöystävä -palkinto siitä, että lähtö sattuu ajoittumaan päivää ennen vuosipäivää. Ihan vaan piruuttani toki.

Ollaan valmistauduttu reissuun taas yhtä huonosti kuin viimeksikin. Viimeisen viikon aikana ollaan kuitenkin saatu edes päätettyä meidän joulunviettopaikka. Hiljaa hyvä tulee. Parasta lähdössä on se, että pääsee viettämään laatuaikaa parhaan reissukamun kanssa. Kohta muistetaan taas millaisia ovat purkkipavut, kerrossängyt ja kuolemalle haisevat pyyhkeet.

Ollaanpas yhteydessä.

Karoliina (ja Marinadi)